Qvidja Kraft biokaasun tuotantolaitos ja tankkausasema

Uuden biokaasun tuotantolaitoksen ja tankkausaseman pää- ja arkkitehtisuunnittelu | Sijainti Parainen | Laajuus 1,7 ha, 7 rakennusta: biokaasulaitos 141 m2, puukaasulaitos 45 m2, kaasuvarastot 206 m2, tankkauspiste 30 m2, tuotanto- ja varastointikontteja 80 m2, yht. n. 500 m2 | Tilaaja Qvidja Kraft Oy | Toteutus valmistunut 2018

Uusiutuvaa energiaa omalta tilalta

Qvidjassa kehi­tetään ja hyödyn­netään uusiu­tuvaa energiaa. Tilan ener­gia­lai­toksen koko­nai­suuteen kuuluu neljä osaa: hake­läm­pö­laitos, biokaa­su­laitos, puukaa­su­laitos ja biome­ta­noin­ti­laitos. Hake­läm­pö­lai­tok­sesta saadaan lämpöä, jolla lämmi­tetään esimer­kiksi biome­ta­noin­ti­lai­tosta. Siellä tuotetaan Qvidjan päätuo­tetta, biome­taania. Aivan uuden­lai­sissa reak­to­reissa vuosi­tu­hansia metaania suolla valmis­taneet mikrobit muut­tavat hiili­diok­sidia ja vetyä metaa­niksi, jota voidaan käyttää liiken­ne­polt­toai­neena. Biome­taanin tuotanto sekä reak­to­ri­myynti tapah­tuvat Qvidja Kraft -yhtiön puit­teissa. Vetyä reak­to­reihin saadaan puukaa­su­lai­tok­sessa synty­västä häkä­kaa­susta. Biokaa­su­lai­tok­sessa taas voidaan hyödyntää tilalla syntyvää orgaa­nista jätettä. Sitä saadaan myös tilan ulko­puo­lelta, muun muassa kalan­per­kuu­jät­teestä. Biokaasun hiili­dioksidi toimii myös metaanin valmis­ta­misen raaka-aineena. Qvidja Kraftin toimisto- sekä tuotantotilat sijoittuvat Hiilipaja-rakennukseen.

Tuotantolaitosten arkkitehtuuri

Tuotantotoiminta edellyttää runsaasti erilaisia kontteja, säiliöitä, putkia ja rakennelmia. Loimme arkkitehtonisesti kokoavaksi teemaksi ”vekitetyt” puuaidat, joiden avulla tekniset rakennelmat jäsentyvät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aidat on tehty rakentamispaikalta kaadetusta kuusipuusta, jonka on annettu harmaantua luonnostaan. Valokuvista näkyy harmaantumisprosessi ensimmäisten viiden vuoden aikana. Museovirasto on todennut lausunnossaan: “Rakennusten ulkoasun suunnittelussa on hyvin huomioitu uuden rakennuskohteen sopeuttaminen maisemaan.”

Valokuva 1: © Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio Oy, 2022. Muut kuvat Saatsi Arkkitehdit.