Qvidjan päärakennuksen rakennushistoriaselvitys

Rakennuksen ajallinen kerrostuneisuus

Qvidjan päärakennus on vuosisatoja kestäneen vaiheittaisen rakentamisensa vuoksi ainutlaatuinen kartanorakennus. Useimpia rakennusvaiheita voi kuvata oman aikakautensa edistyksellisimmiksi. Todennäköisesti jo 1500-luvulla aloitetut nykyisen eteläsiiven kellarikerrokset yhdistyvät 1800-luvun alussa karoliinisen pohjakaavan mukaisesti salvottuun asuinkerrokseen sekä 1860-luvun kolmikerroksiseen laajennusosaan. Rakennuksen nykyiset julkisivut ovat enimmäkseen laajennusosan rakentamisen ajalta, jolloin koko rakennusmassa verhottiin yhtenäiseksi.

Arkkitehtuuri ja rakennustapa

Rakennuksen puurakenteisten asuinkerrosten rungot ovat ajankohtansa rakennustavan mukaisesti lamasalvottua hirttä. Laajennusosassa rakennustekniikan taipuminen arkkitehtuurin ehtoihin näkyy painumattoman pystyhirsirakenteen käyttämisenä suurten etelänpuoleisten ikkunoiden ympärillä. Laajennusosan sydänseinän ympärille epäsymmetrisesti aseteltu huonejako kertoo alkuperäisen käyttötarkoituksen olleen asumisessa, ja edustustilojen keskittyneen vanhempaan eteläsiipeen. Uudisosan arkkitehtoninen kohokohta, torni, purettiin 1940-luvulla alinta kerrosta lukuun ottamatta, jolloin sen paikalle syntyi parveke. Tämä osa rakennuksesta muokattiin arkkitehtonisesti eheämmäksi suunnittelemamme restauroinnin yhteydessä, joka valmistui vuonna 2022.

Muutoksia tarpeen mukaan

Päärakennuksen historiassa huomionarvoista on edistysmielisyys, jolla jokainen uusi sukupolvi on muuttanut tiloja vastauksena kulloisenkin ajan moderneimpiin tarpeisiin. Toimintojen sijaintia on vaihdeltu monipuolisesti. Eteläinen siipi vaikuttaisi olevan tästä poikkeus, koska se on ainakin tunnetusti ollut aina edustuskäytössä. Laajennusosan ensimmäisen kerroksen keittiön ympäristössä seinät ja oviaukot ovat vaihtaneet paikkaa ainakin kolmasti, ja toisessa kerroksessa aiempi huoneesta toiseen kiertävä huonejako on vaihdettu käytäväperusteiseen. Myös 1930-luvulta alkanut tulisijojen poistaminen on aiheuttanut ja sallinut muutoksia.

Omistajia ja suunnittelijoita

Eteläsiiven kellarien rakennuttaja oli luultavasti valtaneuvos Erik Fleming, ja asuinkerroksen teettäjä kapteeni Anders Johan Prytz tai hänen leskensä Hedvig Maria. Suunnittelijoista ei ole säilynyt tietoja, mutta Prytzien aikana Qvidjassa oli palkattuna ainakin muurarimestari Eric Wennerquist. Laajennusosan rakennutti luutnantti Wolmar af Heurlin arkkitehti Hugo Trappin suunnitelmien mukaisesti. 1930-luvun talotekniikan ja asuinhuoneiden uudistustyöt teetti Margareta af Heurlin ja suunnitteli arkkitehti Berndt Amino. 1940-1960 -luvuilla Håkan ja Elly af Heurlinin aikana korjauksia suunnitteli arkkitehti Anna-Lisa Stigell. Uusin vaihe rakennuksen historiassa on alkanut 2014 sen muuntautuessa Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistuksessa päästöttömän, hiiltäsitovan ja ravinteita kierrättävän maatilan päärakennukseksi.

Saadaksesi laatimamme selvityksen luettavaksesi pdf-muodossa, pyydämme tiedustelemaan asiaa sähköpostitse: pekka@saatsi.fi.