Olemme kirjoitussarjassamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuriin, rakennusfysiikkaan ja sisäilmaan liittyviä teesejä. Kirjoitussarjamme toiseksi viimeinen osa kattaa kaksi uutta: lainsäädännöllinen laatu ja kustannustehokkuus.
9. Lainsäädännöllinen laatu
Kun puhe kääntyy juridiikkaan, moni meistä korjaajista nyrpistää nenäänsä. Ei kannattaisi. Rakennushankkeen osapuolten on tunnettava lait, asetukset ja viranomaisohjeet jo vastuukysymysten takia. Lisäksi monessa määräyksessä on viisautta taustalla, jos pystyy näkymään koukeroisen jargonin lävitse.
Haaste on, että sitovia määräyksiä, puhumattakaan suosituksista ja ohjeistuksista, on niin paljon, että niiden suvereeni hallitseminen on erittäin vaativaa, jopa mahdotonta. Professori Juha Vinhan mukaan rakennusfysiikkaa koskevaa määräystekstiä on vuoden 2013 tilanteessa jo yli 4000 sivua. Vuonna 1960 tällaista tekstiä ei ollut lainkaan. Toinen haaste on, että määräykset ovat usein moniselitteisiä, ja viranomaiset saattavat tulkita määräyksiä eri tavoin. Korjausrakentamista koskevien määräysten tulkinnassa auttaa www.korvo.fi -sivusto, joka on ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty selvitys korjausrakentamisen viranomaisohjauksen kehittämisestä.
Lainsäädännössä korjausrakentamiselle on asetettu lukuisia määräyksiä ja ohjeistuksia. Tällaisia sisältävät esimerkiksi Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (RakMK) on koottu em. lain nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset ja rakentamismääräykset sekä ministeriön ohjeet.
Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet, ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin. Joskus tämä unohtuu osapuolilta, ja vanhoiltakin rakennuksilta saatetaan edellyttää uusien rakennusten ominaisuuksia.
Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. Mitä se tarkoittaa, siitä onkin sitten jo vaihtelevia käsityksiä.
10. Kustannustehokkuus
Laadukas korjaushanke ei ole aina kallis, ja kallis korjaushanke ei ole aina laadukas. Usein hanke muodostuu hinnakkaaksi sen vuoksi, että selvitys- ja suunnittelutyöhön ei ole varattu riittävästi resursseja ennen rakennustöiden aloittamista. Helposti käy myös niin, että nälkä kasvaa syödessä, ja pieni korjaus laajenee täysremontiksi. Laadukkaassa korjaushankkeessa pyritään aina löytämään järkevän hintaisia ratkaisuja siellä missä näin voidaan turvallisesti tehdä, jolloin säästetyt eurot voidaan käyttää vaikkapa laadukkaampiin pintamateriaaleihin tai kalusteisiin. Vierailin juuri Norjassa tutustumassa Narvikin kaupungintalon tuoreeseen peruskorjaukseen, joka tuli budjetoitua halvemmaksi. Koko rakennukseen saatiin uudet mööpelit, joihin ei aluksi uskottu olevan varaa.
Ammattimaisen kustannussuunnittelun ansiosta vältetään yllätyksiä koko hankkeen aikana. Kustannussuunnittelussa huomioitavat varaukset ennakoimattomille muutoksille ja yleisen kustannustason nousemiselle hankkeen aikana saattavat johtaa joskus myös ylibudjetointiin, mikä toisinaan estää hankkeen aloittamisen. Kustannuksia voidaan hallita myös hankintaosaamisen varmistamisella. Erityisesti kertarakennuttajille ja toisinaan myös julkisen sektorin hankintayksiköille tarvittaisiin lisää täsmäkoulutusta.
Pekka Saatsi