Olemme kirjoitussarjamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuriin, rakennusfysiikkaan, sisäilmaan ja kestävään kehitykseen sekä lakipykäliin ja kustannustehokkuuteen liittyviä teesejä. Kirjoitussarjamme päättävät kaksi viimeistä: Osaaminen ja tiedonkulku. Lopussa on vielä yhteenveto kaikista kahdestatoista laatukriteeristä, joita olemme tässä nimittäneet ytimekkäästi teeseiksi.
11. Osaamisen varmistaminen
Varmistettu osaaminen tarkoittaa, että korjaushankkeen osapuolilla on tarvittavat kyvyt, koulutus, kokemus ja pätevyys toimia tehtävässään. Osapuolia ovat niin rakennuttaja, suunnittelijat, viranomaiset kuin rakentajatkin. Lain näkökulmasta asia on yksinkertainen: viime kädessä rakennuttaja vastaa kaikesta. Rakentaminen on kuitenkin yhteistyötä, ja rakennuttajan ehkä tärkein tehtävä onkin palkata oikeanlainen joukkue avukseen.
Lain mukaan rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijana toimii yleensä arkkitehti. ”Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.” Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista. Pääsuunnittelijan ja arkkitehdin lisäksi korjaushankkeessa tarvitaan yleensä ainakin LVIS- ja rakennesuunnittelua. Hankkeesta riippuen, voi olla tarpeen hyödyntää myös esimerkiksi maisema-arkkitehdin tai geosuunnittelijan osaamista.
Lain mukaan rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti.
Hyvä tapa lisätä suunnittelun laatua on suunnittelijoiden valitseminen tiiminä, ei yksittäisinä toimijoina. Jos suunnittelijat valitaan yksi kerrallaan sieltä täältä sillä periaatteella, kuka minkäkin osa-alueen tekee halvimmalla, on ongelmien syntyminen varmaa. Kun tiimi koostuu ammattilaisista, joilla on kokemusta yhdessä toimimisesta ja vallitsee keskinäinen luottamus, on tilanne otollinen korkean laadun toteutumiselle.
12. Hyvä tiedonkulku
Tietoa tarvitaan ja myös synnytetään korjausrakentamishankkeen aikana valtavasti. Hyvä tiedonkulku ja tiedon hallinta ovat nykyään yhä tärkeämpiä, ja vaativuus tulee lisääntymään. Sen lisäksi, että osapuolten pitäisi tuntea syvällisesti tuhansien sivujen laajuisia aineistoja, pitäisi luovuudelle ja uuden etsimiselle olla tilaa niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Suunnitelmien ja aineistojen hallitsemiseen ja jakamiseen on käytössä moninaisia projektipankkeja ja pilvipalveluita. Monet näistä ovat melko toimivia, vaikka käytettävyydessä onkin paljon tekemistä. Jokainen osapuoli on velvoitettava huolehtimaan omien aineistojensa ajantasaisuudesta jatkuvasti, muuten projektipankista ei ole mitään hyötyä.
Suunnittelutyökalut ja ohjelmistot ovat kehittyneet valtavasti. Esimerkiksi 3D-skannaus ja pistepilvitekniikka ovat jo luonteva osa korjausrakentamista varsinkin isommissa hankkeissa. Kokemukseni mukaan, korjaamisessa ei silti pitäisi mennä tekniikan itsetarkoituksellisuus edellä. Usein pienen kohteen mittaaminen käsityönä ja piirtäminen viivoina on edelleen tehokkain ja laadukkain tapa syventyä kohteen ominaisuuksiin sekä samalla tulkita ja havainnoida rakenteita, vaurioita ja ominaisuuksia. Kun suunnittelija itse tutustuu rakennukseen syvällisesti dokumentointivaiheessa, on varsinainen suunnittelu helpompaa ja parempaa verrattuna tilanteeseen, jossa suunnittelija saisi valmiin lähtötilanneaineiston eteensä.
Yhteenveto
Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista – siitäkin huolimatta, että ne eivät ole helposti muutettavissa numeroiksi. Kirjoitussarjassani esittämiäni teesejä voidaan hyödyntää tarkistuslistan tavoin, ja siten edesauttaa korjaushankkeen onnistumista.
Arkkitehtoninen laatu ja rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen auttavat huolehtimaan kauneusarvoista ja rakennusperinnön vaalimisesta. Toimivuus ja saavutettavuus ovat yhtä tärkeitä korjaus- kuin uudisrakentamisessa, mutta vaativat erityistä ponnistelua toteutuakseen täysimääräisesti korjaushankkeessa. Energiatehokkuuden edistäminen on hyvä tavoite, mutta se ei saa johtaa kosteusriskien kasvamiseen eikä rakennushistoriallisten arvojen turmelemiseen. Kosteusturvallisuuden edistäminen vaatii lisäsääntelyä myös viranomaisten puolelta, vaikka yleinen pyrkimys onkin karsia sääntelyä normitalkoiden hengessä. Sisäilman laatu turvataan parhaiten, kun käytetään luonnonlakien kanssa myötäsukaan toimivia ratkaisuja ja materiaaleja. Korjausrakentaminen on luontevasti osa kestävää kehitystä. Sen toteutuminen edellyttää myös uudisrakentamiselta ratkaisuja, jotka ovat korjattavissa tulevaisuudessa. Lainsäädännöllinen laatu muodostaa juridisen perustan korjausrakentamiselle. Kustannusten hallinta on elinehto kaikelle rakentamiselle, vaikka korjaamisessa onkin usein uudisrakentamista enemmän myös taloudellisia riskejä. Osaamisen varmistaminen on alalla hyvin tiedossa, ja työkalut siihen ovat pääosin olemassa. Vielä tarvitaan niiden käytön osaamisen terävöittämistä. Hyvä tiedonkulku on liian vähälle huomiolle jäänyt laadun osa-alue, johon pitää panostaa selvästi enemmän.
Pekka Saatsi