Märkätilan rakentaminen hirsitaloon on haasteellista, kuten olemme aiemmassa blogitekstissämme todenneet. Tässä kirjoituksessa keskitymme ratkaisuihin. Olemme suunnitelleet viime vuosina useita uusia kylpyhuoneita vanhoihin hirsirakennuksiin noudattaen seuraavaa periaatetta. Nykyajan mukavuuksien alttarille on uhrattu yksi kokonainen huone, jonka hirsiseinien sisäpuolelle kylpyhuone on muurattu kivikonttina – eli huone huoneessa Museoviraston korjauskortti KK25:n tapaan. Materiaalinen kontrastisuus on osa märkätilan filosofista problematiikkaa, jonka pohdintaa vanhan talon korjaajan ei kannata pelätä. Älyllinen rehellisyys tuo ratkaisuihin varmuutta ja mielenrauhaa.
Ilmaa, savea tai hiekkaa rakoon
Uuden, suoran harkkomuurauksen ja vanhan, hieman epätasaisen hirsiseinän väliin luonnostaan työvarana syntyvä rako voidaan jättää ilmaraoksi, mutta se on myös mahdollista täyttää esimerkiksi savilaastilla tai hiekalla. Savi toimii hyvin puun kanssa, kuten savirappaukset todistavat. Savilaastin haittapuolena on toteutuksen työläys ja laastin kuivumisen varmistaminen, kun se jää tuoreeltaan hirren ja muurauksen väliin. Eräissä kohteissamme olemme täyttäneet raon <8mm raekoon kuivalla luonnonhiekalla. Hiekan valuttaminen rakoon muuraustyön edetessä on helppoa. Pyöristyneiden hiekkarakeiden holvautumattomuus pitää jyrsijät loitolla. Hiekan lämmönjohtavuus on suuri. Näin kylpyhuoneen lämpö pääsee johtumaan edelleen ”hukkalämpönä” hirsiseinään pitäen sen kuivana. Kovalla vaivalla tuotettua lämpöä hyödynnetään kahteen kertaan: ensin sisätilojen lämmityksessä ja sitten rakenteen kuivana pitämisessä. Mahdollinen, joskin epätodennäköinen kosteus pääsee siirtymään rakenteessa ulospäin. Samankaltainen idea on ollut käytössä perinteisissä vilja-aitoissa, joissa tapaa tuplahirsiseinää hiekkatäytteellä. Niissä ollaan tosin varauduttu kosteuden sijaan paitsi jyrsijöihin, myös varkaisiin, jotka saattoivat porata hirsiaitan seinään reiän ja valuttaa jyvät omiin säkkeihinsä.
Vedeneristetty betonikontti
Kivikontin lattiaksi valetaan tukeva betonilaatta, jonka varaan muurataan seinät tiilistä tai harkoista. Katto valetaan betonista. Vedeneristeenä käytetään sertifioitua, siveltävää eristettä niin lattiassa, seinissä kuin katossakin. Vedeneristeillä on tietty käyttöikä, mahdollisesti 20 vuotta, jonka jälkeen pintamateriaali on poistettava ja vedeneriste uusittava. Betonirakenne kyllä kestää monin verroin pitempään. Betonilaatta on viisainta perustaa itsenäisesti omalle perustukselleen, mutta on mahdollista myös valaa laatta vanhan puupalkiston päälle. Olennaista on, että vedeneristetyt pinnat ovat jäykät suhteessa toisiinsa. Lattiaan asennettu lämmitys nopeuttaa pintojen kuivumista sen lisäksi että se lisää mukavuutta.
Hyvä ilmanvaihto poistaa kosteuden
Rakenneratkaisun yksityiskohdista riippumatta, aivan keskeistä on että märkätilan ilmanvaihto on toimiva ja riittävä. Helpoin ratkaisu on hyväksyä sähköinen poistopuhallin, mutta luonnollisin ratkaisu on löydettävissä hyödyntämällä vanhaa muurattua hormistoa. Yleensä aina sellainen on saapuvilla, koska perinteisessä hirsitalossa jokainen asuinhuone on jäsennelty hormistojen yhteyteen. Muurattu piippu vetää hyvin talvella, ja kesälläkin riittävästi. Tarvittaessa vetoa voidaan parantaa tuulihatulla ilman sähköisiä ratkaisuja.
Perinteinen ja moderni rakennustapa sopivat samaan taloon
Edellä kuvatun rakennustavan filosofinen ja arkkitehtoninen perusta on siinä, että kylpyhuone edustaa täysin toisenlaista tekniikkaa, asumistapaa ja kulttuuria kuin perinteinen hirsitalo. Se voidaan siis huoletta tehdä aivan omanlaisekseen, nykyaikaiseksi rakenteeksi. Kunhan rakennustekniikka on kunnossa, voidaan kylpyhuoneen ilme esimerkiksi pintamateriaalien ja kalusteiden avulla suunnitella omistajan mieltymysten mukaiseksi. Muilta osin hirsitalon korjauksessa kannattaa noudattaa vanhasta rakennustavasta opittuja periaatteita, joista voit lukea lisää asiaa käsittelevän kirjoitussarjamme ensimmäisestä ja toisesta osasta.
Pekka Saatsi