Mikä on restaurointiraportti ja mihin sitä tarvitaan?
Suunnitelmien laatimisen ja korjaushankkeen valmistumisen välillä tapahtuu paljon asioita, jotka eivät jää näkyviin ja joita ei voi päätellä valmiista pinnasta. Seuraavien korjaajien avuksi ja rakennuksen käyttäjien hyödyksi on tärkeää, että kaikki työmaan vaiheet saadaan tallennettua muistiin. Siksi korjaushankkeen työmaavaihe dokumentoidaan ja kootaan raportin muotoon. Työvaiheet ja lopputulos kuvaillaan sanallisesti sekä piirustuksin ja valokuvin. Suojelukohteiden yhteydessä korjausraporttia kutsutaan restaurointiraportiksi, jolloin painopiste on suojelutavoitteiden toteutumisessa. Restaurointi tarkoittaa korjausrakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohteen kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilyttämiseen sekä vanhaan rakennustapaan. Restaurointiraportti on eri asia kuin tarkastusasiakirja, jota vastaava työnjohtaja hoitaa kaikissa rakennushankkeissa. Restaurointiraportti palvelee tietolähteenä käyttöä ja ylläpitoa sekä aikanaan koittavaa seuraavaa restaurointia.
Raportin laatiminen alkaa ja loppuu samaan tahtiin työmaan kanssa
Restaurointiraportin laatimista edellytetään usein rakennusluvassa tai museoviranomaisen lausunnossa. Yleensä on luontevinta aloittaa raportin laatiminen jo ennen kuin sellaista on vaadittu. Raporttiin kirjataan hankkeen lähtökohdat ja keskeiset suunnitteluvalinnat perusteluineen, ja näitä alkaa muodostua suunnittelun edetessä. Myös pintojen purkutyöt, jos niitä viranomaisten suostumuksella tehdään jo ennen lupavaihetta, on helpointa dokumentoida kuvin ja sanoin heti tuoreeltaan. Purkuvaiheen dokumentointi liitetään osaksi lopullista restaurointiraporttia. Restaurointiraporttia täydennetään koko työmaan ajan, ja se valmistuu yhdessä työmaan kanssa. Valmis raportti toimitetaan rakennuksen omistajalle sekä viranomaisille. Arkistointi tapahtuu käytännössä sähköisesti, mutta on hyvä laatia raportti siten, että se on helposti tulostettavissa ja säilytettävissä myös paperimuodossa.
Restaurointiraportin laatiminen on osa restaurointiarkkitehdin työtämme
Vaativissa restaurointihankkeissa rakennussuojelun toteutumisesta ja restaurointiraportin laatimisesta vastaa pääsuunnittelija. Onkin luontevaa, että restaurointiraportin laatiminen tehdään osana suunnittelijoiden työtä, ulkopuolisen raportoijan sijaan. Näin rakennussuojelun tavoitteiden toteutuminen saadaan parhaalla tavalla nivottua raportissa suunnitteluvalintoihin ja työmaatoteutukseen. Olemme laatineet restaurointiraportteja esim. J. L. Runebergin kodin, Pasilan konepajan ja Kourlan kartanon hankkeista. Olemme huomanneet, että hyvä yhteistyö hankkeen eri osapuolten välillä auttaa myös raportin laatimisessa. Esimerkiksi urakoitsija voi lähettää raportin laatijalle kuvia meneillään olevista töistä jatkuvasti, joten raporttia voidaan täydentää ilman, että arkkitehti on päivittäin työmaalla läsnä.
Museovirasto on laatinut restaurointiraportista hyvän ja selkeän ohjeen, joka löytyy Korjaustaito-sivustolta.
Emilia ja Pekka Saatsi