Kivinavetan pelastaminen – Osa 2

Rakennusten säilymisen tärkein edellytys on käyttö. Jos alkuperäinen käyttötarkoitus ei enää ole mahdollinen, jotain muuta on keksittävä, jotta rakennus voisi pitkällä aikavälillä säilyä. Jotta omistajalla olisi intressi sijoittaa varoja rakennuksen korjaukseen ja ylläpitoon, olisi hyvä, jos käyttö olisi taloudellisesti tuottava, tai muuten vastaisi omistajan uusia tarpeita. 1860-luvulla rakennettu Qvidjan navetta on massiivitiilirakenteinen. Sidetiilet näkyvät seinässä tiilenpäinä (joita voi "lukea"). Navetta korjattiin ja muutettiin suunnitelmiemme mukaan hevostalliksi. Miten tiilinavetta voidaan muuttaa asuin- tai muuhun käyttöön? Jos navetan seinät ovat massiivista tiilimuurausta, rakennus saattaa olla näiltä osin helpostikin...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – osa 1

Suomen maaseudulla kohoaa iso määrä kivestä tai tiilestä muurattuja navettoja, jotka ovat usein maisemallisia merkkirakennuksia. Harva niistä on enää alkuperäisessä käytössään. Meillä on kokemusta navetoiden korjaamisesta ja uusiokäytöstä, ja tässä kirjoitussarjassamme avaamme näiden rakennusten ongelmia ja mahdollisuuksia. Kivinavetan historiaa Suomessa Kivinavetan historia alkaa Suomessa 1700-luvulta. Luonnonkivestä muurattujen navettojen rakenteena oli yleensä samankaltainen kuorimuuri kuin esimerkiksi Suomenlinnan bastioneissa. Vanhimpien tiilinavetoiden seinärakenteet ovat massiivisia tiilimuureja. Massiivinen tiilimuuri varaa lämpöä ja se kestää käytännössä ikuisesti, kunhan rakennus pidetään kunnossa. Uudemmat navetat, esimerkiksi...

Lue lisää