Kaikki blogitekstit | arkkitehtuuri | betoni | ekologisuus | energiatehokkuus | hirsi | home | ilmanvaihto | kestävä rakentaminen | kierrättäminen | luomutalo | luonto | mitä oppia vanhasta | monimuotoisuus | märkätila | periaatteet | pintakäsittely | puulämmitys | rakennusfysiikka | rakennusperintö | restaurointi | sisäilma | Tiili

Hirsiseinien lisäeristäminen ei ole kestävää

Miksi hirsiseiniä lisäeristetään? Vuoden 1973 öljyn hinnan kallistuminen aiheutti valtavan huolen rakennusten energiatehokkuudesta. Vanhat rakennukset olivat muka energiasyöppöjä, eivätkä muutenkaan vastanneet moderneja asumistarpeita. Perusparannusvimman vallassa huonetiloja madallettiin, ulkovaippoja lisäeristettiin, koneellista ilmanvaihtoa asennettiin – ja samalla aiheutettiin vanhoihin hirsirakennuksiin massiivinen homeongelma ja arkkitehtuurin tuhoutuminen. Nyt, kun öljykriisin sijaan huolena on ilmastonmuutos, on oppi lisäeristämisen autuudesta jälleen nostanut päätään. Mikä ongelma lisäeristeessä voi olla? Lisäeristämällä hirsirakenteen rakennusfysikaalinen toiminta muuttuu. Lisäeristetty hirsiseinä ei enää ole massiivirakenne, vaan...

Lue lisää

Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin...

Lue lisää

Muovia vai luomua hirren väliin?

Perinnerakentaja: älä lue tätä kirjoitusta, jos haluat nukkua yösi hyvin. Olet varmaankin lähtenyt rakennusprojektiin ajatellen, että muovi on viimeinen asia jota seinääsi laitetaan. Silti lähes jokaisessa, käsin veistetyssäkin hirsitalossa on muovia joka puolella, hirsiseinän sisällä. Hirsien välissä tilkkeenä käytettävä pellavanauha pysyy nimittäin kasassa muovisideaineella. Muunlaista pellavanauhaa ei valitettavasti ole myynnissä. Tuoteselosteissa puhutaan kierrellen lämpökuidusta tai uusiokiinnityskuidusta, mutta yhtä kaikki muovista on kyse. Muovisideainetta käytetään kaikissa eristelevyissäkin, myös selluvilla-, turve- ja pellavalevyissä, mutta se on jo toisen kirjoituksen aihe. Onko muovisideaineiselle pellavanauhalle vaihtoehtoja...

Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – yksi mahdollinen ratkaisu

Märkätilan rakentaminen hirsitaloon on haasteellista, kuten olemme aiemmassa blogitekstissämme todenneet. Tässä kirjoituksessa keskitymme ratkaisuihin. Olemme suunnitelleet viime vuosina useita uusia kylpyhuoneita vanhoihin hirsirakennuksiin noudattaen seuraavaa periaatetta. Nykyajan mukavuuksien alttarille on uhrattu yksi kokonainen huone, jonka hirsiseinien sisäpuolelle kylpyhuone on muurattu kivikonttina – eli huone huoneessa Museoviraston korjauskortti KK25:n tapaan. Materiaalinen kontrastisuus on osa märkätilan filosofista problematiikkaa, jonka pohdintaa vanhan talon korjaajan ei kannata pelätä. Älyllinen rehellisyys tuo ratkaisuihin varmuutta ja mielenrauhaa. Esimerkkikohteemme kylpyhuoneen paikka ulkoseinän puolelta ennen korjausta. Betoniporras oli...

Lue lisää

Märkätila hirsitaloon – ratkaisuyritysten homeinen historiikki

Märkätilan rakentaminen on osoittautunut ehkä vaikeimmaksi osa-alueeksi vanhan hirsitalon korjaamisessa. Ennen vanhaan hirsitalot tuhoutuivat usein liekkien ruokana. Nyt osaavimmatkin restauroijat ja timpurit ovat todellisen haasteen edessä, kun ratkaistavana on – vesi. Erillinen saunarakennus oli toimiva ratkaisu Perinteinen peseytymistila oli erillinen saunarakennus. Ulkohuussissa hoidettiin käymäläasiat. Hirsisauna toimi teknisesti, koska sitä osattiin käyttää oikein, se ehti kuivua käyttökertojen välissä, ja palveltuaan aikansa se voitiin purkaa tai korjata perusteellisesti ilman, että varsinainen asuminen häiriintyi. Pientaloissa ei siis käytännössä ollut märkätiloja ennen kuin sodan jälkeen yleistyi tapa toteuttaa peseytymis- ja aputilat...

Lue lisää