Restaurointiraportti on korjaushankkeen päiväkirja

Mikä on restaurointiraportti ja mihin sitä tarvitaan? Suunnitelmien laatimisen ja korjaushankkeen valmistumisen välillä tapahtuu paljon asioita, jotka eivät jää näkyviin ja joita ei voi päätellä valmiista pinnasta. Seuraavien korjaajien avuksi ja rakennuksen käyttäjien hyödyksi on tärkeää, että kaikki työmaan vaiheet saadaan tallennettua muistiin. Siksi korjaushankkeen työmaavaihe dokumentoidaan ja kootaan raportin muotoon. Työvaiheet ja lopputulos kuvaillaan sanallisesti sekä piirustuksin ja valokuvin. Suojelukohteiden yhteydessä korjausraporttia kutsutaan restaurointiraportiksi, jolloin painopiste on suojelutavoitteiden toteutumisessa. Restaurointi tarkoittaa korjausrakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohteen kulttuurihistoriallisten...

Lue lisää

Vanhan betonilattian suojelu ja kunnostus

Betoni on perinteinen rakennusaine Suomessa Betoni on eräs perinteisistä rakennusaineistamme. Eräänlaista betonia käyttivät jo roomalaiset Pantheonin kupolissa 100-luvulla. Nykyaikaisen betonin perusaine, portlandsementti, keksittiin vuonna 1844. Myös Suomessa betonin historia on lähes yhtä pitkä kuin pärekattojen. Betonia käytettiin Suomessa Saimaan kanavassa jo 1850-luvulla. 1900-luvulle tultaessa betoni oli merkittävässä osassa niin arvorakennuksissa, kuten Helsingin päärautatieasemassa, kuin teollisissa kohteissa, kuten Suvilahden voimalaitosrakennuksissa 1910-luvulla. Tätä kerrostumaa edustaa myös Pasilan konepaja Helsingin Vallilassa. Alkuperäisten junaraiteiden ja varjojen rytmittämää betonilattiaa konepajalla. Pasilan konepaja ja...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – Osa 2

Rakennusten säilymisen tärkein edellytys on käyttö. Jos alkuperäinen käyttötarkoitus ei enää ole mahdollinen, jotain muuta on keksittävä, jotta rakennus voisi pitkällä aikavälillä säilyä. Jotta omistajalla olisi intressi sijoittaa varoja rakennuksen korjaukseen ja ylläpitoon, olisi hyvä, jos käyttö olisi taloudellisesti tuottava, tai muuten vastaisi omistajan uusia tarpeita. 1860-luvulla rakennettu Qvidjan navetta on massiivitiilirakenteinen. Sidetiilet näkyvät seinässä tiilenpäinä (joita voi "lukea"). Navetta korjattiin ja muutettiin suunnitelmiemme mukaan hevostalliksi. Miten tiilinavetta voidaan muuttaa asuin- tai muuhun käyttöön? Jos navetan seinät ovat massiivista tiilimuurausta, rakennus saattaa olla näiltä osin helpostikin...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – osa 1

Suomen maaseudulla kohoaa iso määrä kivestä tai tiilestä muurattuja navettoja, jotka ovat usein maisemallisia merkkirakennuksia. Harva niistä on enää alkuperäisessä käytössään. Meillä on kokemusta navetoiden korjaamisesta ja uusiokäytöstä, ja tässä kirjoitussarjassamme avaamme näiden rakennusten ongelmia ja mahdollisuuksia. Kivinavetan historiaa Suomessa Kivinavetan historia alkaa Suomessa 1700-luvulta. Luonnonkivestä muurattujen navettojen rakenteena oli yleensä samankaltainen kuorimuuri kuin esimerkiksi Suomenlinnan bastioneissa. Vanhimpien tiilinavetoiden seinärakenteet ovat massiivisia tiilimuureja. Massiivinen tiilimuuri varaa lämpöä ja se kestää käytännössä ikuisesti, kunhan rakennus pidetään kunnossa. Uudemmat navetat, esimerkiksi...

Lue lisää

Miten sovittaa yhteen uusi ja vanha – osa 1

Korjaushankkeissa tulee usein rakennettavaksi uutta – milloin verantaa, milloin suurempaa laajennusta. Pienenkin lisäyksen kanssa pohdimme: saako uusi näkyä, pitääkö se piilottaa vai löytyykö vastaus tältä väliltä? Mikä on uuden ja vanhan arkkitehtoninen suhde? Kolmeosaisessa kirjoitussarjassamme käsittelemme asiaa omien suunnittelukohteidemme kautta. Aloitetaan yleisemmin, isosta kuvasta: kansainvälisistä restaurointiperiaatteista. Esimerkkinä kontrastoivasta uuden ja vanhan kohtaamisesta on Sveitsin Churissa sijaitseva Fine Arts Museum (Estudio Barozzi Veiga 2016). Sekä uusi että vanha arkkitehtuuri ovat korkealaatuisia. Kansainväliset restaurointiperiaatteet muutoksessa Keskustelu restaurointiperiaatteista alkoi Ranskassa 1800-luvulla, kun kiinnostus...

Lue lisää

Säilyttämisen hallintasuunnitelma – opas rakennusperinnön kestävään käyttöön

Mikä on Säilyttämisen hallintasuunnitelma eli SHS? Säilyttämisen hallintasuunnitelma (SHS) – englanniksi Conservation Management Plan (CMP) – on raportti, jossa tarkastellaan kohteen säilymisen edellytyksiä ja esitetään säilymisen toteutumiseksi tarvittavat periaatteet sekä toimintatavat. SHS:ssa tarkastellaan kohteen historiaa, nykytilannetta, arvoja ja säilyneisyyttä. Niiden perusteella muodostetaan periaatteita ja toimintatapoja kohteessa tehtävien muutosten ohjenuoraksi. SHS:n toimii kohteen säilyttämisen oppaana sekä hallinnan, käytön ja ylläpidon pitkän tähtäimen ohjeistuksena ja apuvälineenä. SHS palvelee myös silloin, kun tehdään päätöksiä kohteen suojelusta. Pasilan Konepajan Kokoonpanohallin ja Maalaamon kattoikkunat ovat...

Lue lisää

Rakennusperinnön vaaliminen on valintoja – osa 2

Vaikutteita läheltä ja kauempaa Kautta aikojen rakennuskulttuuriin on kuulunut vaikutteiden saaminen läheltä ja kauempaa. Uutuudet tulivat ensimmäiseksi kartanoihin ja pappiloihin ja sieltä vähitellen kansan pariin. Rakentamisen käsityövaltaisuus ja kansanrakentamisen perinne jalostivat ulkomaiset esimerkit paikallisuudeksi ja omaleimaisuudeksi. Tuontitavaroita ja materiaaleja oli niukasti saatavilla, mikä johti käsityöstä syntyvään yksilöllisyyteen. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Helsingin Tuomiokirkon esikuvaksi on mainittu mm. Pietarissa sijaitseva Kazanin Jumalanäidin katedraali. Laajemmin tarkasteltuna esikuvia on löydettävissä Vatikaanin Pietarinkirkosta aina antiikkiin asti. Lopputulos on yhtä kaikki uniikki rakennustaiteellinen...

Lue lisää

Rakennusperinnön vaaliminen on valintoja – osa 1

Tässä kirjoituksessa hahmottelemme, millaisista valinnoista vanhan rakennetun miljöön autenttisuus muodostuu. Korjaaminen, muuttaminen ja uuden rakentaminen ovat täynnä pieniä ja suuria valintoja. Niitä tehdään niin suunnittelupöydällä kuin työmaalla. Yhdet valinnat perustuvat rakennuksen omistajan tarpeisiin ja toiveisiin, toiset rakennusvalvonnan, kaavoituksen tai museon ohjaukseen, kolmannet suunnittelijan osaamiseen ja mieltymyksiin. Rakentaminen on aina yhteistyötä, ja lopputulos on lukuisien muuttujien summa. Siksi pieniltäkin tuntuvilla valinnoilla voi olla suuri merkitys kokonaisuudessa. Yksi musta rivipeltikatto, kaksi eri ilmettä. Oikealla vanhempaa katetta, jossa näkyvät vaakasuuntaiset hakasaumat, ja pintakäsittely on mattapintainen – mahdollisesti...

Lue lisää

Pellavaöljymaali, maalien kuningas – osa 2: Maalaa oikein!

Kerroimme aiemmassa kirjoituksessamme perinteisen pellavaöljymaalin ominaisuuksista ja ainesosista. Nyt keskitymme siihen, mitä tulee huomioida maalaustyössä. Helppoa, kun sen osaa Perinteisellä pellavaöljymaalilla maalaaminen on vaativaa. Pellavaöljymaalilla onnistuminen edellyttää, että alusta on huolella puhdistettu tai alla oleva maali on samaa maalityyppiä ja kunnolla kiinni alustassa. Tällöin voi toki olla mahdollista vain elvyttää vanhaa maalia uuden maalauskierroksen sijaan. Maalaus on tehtävä jäykällä luonnonharjassiveltimellä ohuelti useaan kertaan, tiukkaan sivellen. Jos maalataan liian paksulti, öljymaali rypistyy eikä kuivu kunnolla. Nykymaaleja käyttävät maalarit ovat tottuneet helppouteen maaleja hankittaessa,...

Lue lisää

Pellavaöljymaali, maalien kuningas – osa 1: Ominaisuudet

Perinteisellä pellavaöljymaalilla on pitkä ja kunniakas historia puupintojen parhaana suojaajana ja kaunistajana. Historiasta kiinnostuneille voimme lämpimästi suositella arkkitehti Panu Kailan kirjoja, esimerkiksi Kevät toi maalarin – perinteinen ulkomaalaus (Jyväskylä 2007). Panun kirjoissa on historian lisäksi kattava kokoelma reseptejä ja muuta hyvää tietoa. Olemme kertoneet aiemmassa blogikirjoituksessamme, miksi suosimme perinteisiä maalityyppejä. Olemme myös kirjoittaneet lyhyen punavärin historiikin. Omia maalauskokeilujamme. Olemme testailleet öljymaalin kestävyyttä niin höylätyllä kuin sahatulla puupinnalla. Käytetty pigmentti vaikuttaa myös kestävyyteen. Pellavaöljymaalin ominaisuudet Pellavaöljymaali sisältää...

Lue lisää

Pieni restaurointisanasto

Usein korjaus- ja täydennysrakentamiseen liittyvät käsitteet menevät arkielämän tilanteissa iloisesti sekaisin – klassinen aita vai seiväs -tilanne. Urakoitsija saattaa käyttää huomaavaisesta korjaamisesta saneeraus-nimitystä, joka arkkitehdille tuo helposti mieleen rajumman puoleiset lähiöuudistukset. Siksi on tärkeää, että ajattelemme ja ilmaisemme selvästi, mitä tarkoitamme käyttämillämme käsitteillä. Sanat myös muuttavat merkitystään ajan saatossa. Menneinä vuosikymmeninä restauroinnilla tarkoitettiin entistämistä, mutta nyt sen merkitys on vakiintunut toiseksi. Seuraavassa esitämme joidenkin käsitteiden merkityksen siten, kuin itse ne ymmärrämme. Restaurointia vai saneerausta? Aaltopellillä verhoiltu seinä...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 4: Lakipykälät ja kustannukset

Olemme kirjoitussarjassamme aiemmissa osissa käsitelleet arkkitehtuuriin, rakennusfysiikkaan ja sisäilmaan liittyviä teesejä. Kirjoitussarjamme toiseksi viimeinen osa kattaa kaksi uutta: lainsäädännöllinen laatu ja kustannustehokkuus. 9. Lainsäädännöllinen laatu Kun puhe kääntyy juridiikkaan, moni meistä korjaajista nyrpistää nenäänsä. Ei kannattaisi. Rakennushankkeen osapuolten on tunnettava lait, asetukset ja viranomaisohjeet jo vastuukysymysten takia. Lisäksi monessa määräyksessä on viisautta taustalla, jos pystyy näkymään koukeroisen jargonin lävitse. Haaste on, että sitovia määräyksiä, puhumattakaan suosituksista ja ohjeistuksista, on niin paljon, että niiden suvereeni hallitseminen on erittäin vaativaa, jopa...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 1: Arkkitehtuuri

Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Nimitettäköön niitä tässä teeseiksi. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista. Osittain kyse on samoista teeseistä kuin uudisrakentamisessakin. Yleensä korjaamisessa tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa, vaikeampaa ja enemmän soveltavaa osaamista vaativaa – siis kiehtovaa ja myönteisellä tavalla haastavaa. Aloitamme sarjamme neljällä ensimmäisellä teesillä: arkkitehtoninen laatu, rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen, toimivuus ja esteettömyys. Engelin suunnittelemaa ja Lohrmannin täydentämää Helsingin tuomiokirkkoa on korjattu lukuisia kertoja – välillä lateksimaalilla. Viimeisin kattava, Vilhelm Helanderin...

Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...

Lue lisää

Ajatuksiamme meille merkityksellisistä ja arvokkaista asioista

Olemme tehneet pitkään töitä rakennetun kulttuuriperinnön, restauroinnin, kulttuurimaiseman, terveellisen rakennustavan ja haastavien uudisrakennusten parissa. Tietoa, ajatuksia ja käsityksiä on meille tänä aikana kerääntynyt runsaasti, ja joka päivä opimme uutta. Sen kaiken jakaminen suunnittelun lisäksi myös kirjoittamalla on alkanut tuntua välttämättömältä tavalta palvella Sinua, joka haluaisit punnittua ja asiantuntevaa tietoa. Monesti kiinnostuksemme kohdistuu asioihin ja suunnitteluratkaisuihin, joista voidaan perustellusti olla montaa mieltä. On myös luonnonlain kaltaisia tosiasioita, joiden totuudellisuudesta kiistelyn sijaan on hyvä keskittyä ymmärtämään niitä. Rakennusfysiikan lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, mitä mieltä...

Lue lisää