Kaikki blogitekstit | arkkitehtuuri | betoni | ekologisuus | energiatehokkuus | hirsi | home | ilmanvaihto | kestävä rakentaminen | kierrättäminen | luomutalo | luonto | mitä oppia vanhasta | monimuotoisuus | märkätila | periaatteet | pintakäsittely | puulämmitys | rakennusfysiikka | rakennusperintö | restaurointi | sisäilma | Tiili

Hirsitalon siirtäminen – osa 2

Siirtäisinkö kokonaisena vai osina? Kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsittelimme hirsitalon siirtämistä muun muassa rakennuslupamenettelyn ja kustannusten kannalta. Tässä jälkimmäisessä osassa pohdimme, siirtääkö kokonaisena vai osina. Hirsitalon siirtäminen kokonaisena Hirsitalon siirtämisessä kokonaisena on sekä hyviä että huonoja puolia. Kokonaisena siirtäminen on periaatteessa nopein, helpoin ja halvin tapa toteuttaa siirto. Kokonaisena siirretty hirsitalo ei lähtökohtaisesti painu, mikä nopeuttaa rakennustöiden valmiiksi saattamista. Jotta siirto kokonaisena olisi mahdollinen, on tiettyjen ehtojen täytyttävä. Ensiksi, rakennuksen tulee olla riittävän hyvässä kunnossa. Jos hirsikehikossa on lahoja kohtia tai jos tilkkeissä on...

Lue lisää

Hirsitalon siirtäminen – osa 1

Siirtäisinkö talon? Hirsitalot ovat liikkuneet aina. Joskus pala taloa tai piharakennus on lähtenyt perinnön mukana toiselle tontille, ja joskus on tarvittu muuten vain tilaa uusille toiminnoille tai kasvavalle kaupungille. Runko on saatettu jo alun perin salvoa esimerkiksi järven jäällä, purkaa ja kasata uudelleen rakennuspaikalle. Uunitonta ulkorakennusta on saatettu siirtää jo ennen koneita lihasvoimin vain metreillä pihajärjestelyjen parantamiseksi. Pienemmät rakennukset siirtyvät edelleen helposti kokonaisina. Kohtuullisen yksinkertaista on myös hirsien numeroiminen, rungon purkaminen osiksi ja uudelleen kasaaminen sopivalle paikalle. Hirsitalojen siirtäminen on kautta aikojen ollut kiertotaloutta parhaimmillaan. Harvoin purettavan rakennuksen runko tai...

Lue lisää

Restaurointiraportti on korjaushankkeen päiväkirja

Mikä on restaurointiraportti ja mihin sitä tarvitaan? Suunnitelmien laatimisen ja korjaushankkeen valmistumisen välillä tapahtuu paljon asioita, jotka eivät jää näkyviin ja joita ei voi päätellä valmiista pinnasta. Seuraavien korjaajien avuksi ja rakennuksen käyttäjien hyödyksi on tärkeää, että kaikki työmaan vaiheet saadaan tallennettua muistiin. Siksi korjaushankkeen työmaavaihe dokumentoidaan ja kootaan raportin muotoon. Työvaiheet ja lopputulos kuvaillaan sanallisesti sekä piirustuksin ja valokuvin. Suojelukohteiden yhteydessä korjausraporttia kutsutaan restaurointiraportiksi, jolloin painopiste on suojelutavoitteiden toteutumisessa. Restaurointi tarkoittaa korjausrakentamista, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohteen kulttuurihistoriallisten...

Lue lisää

Vanhan betonilattian suojelu ja kunnostus

Betoni on perinteinen rakennusaine Suomessa Betoni on eräs perinteisistä rakennusaineistamme. Eräänlaista betonia käyttivät jo roomalaiset Pantheonin kupolissa 100-luvulla. Nykyaikaisen betonin perusaine, portlandsementti, keksittiin vuonna 1844. Myös Suomessa betonin historia on lähes yhtä pitkä kuin pärekattojen. Betonia käytettiin Suomessa Saimaan kanavassa jo 1850-luvulla. 1900-luvulle tultaessa betoni oli merkittävässä osassa niin arvorakennuksissa, kuten Helsingin päärautatieasemassa, kuin teollisissa kohteissa, kuten Suvilahden voimalaitosrakennuksissa 1910-luvulla. Tätä kerrostumaa edustaa myös Pasilan konepaja Helsingin Vallilassa. Alkuperäisten junaraiteiden ja varjojen rytmittämää betonilattiaa konepajalla. Pasilan konepaja ja...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – Osa 2

Rakennusten säilymisen tärkein edellytys on käyttö. Jos alkuperäinen käyttötarkoitus ei enää ole mahdollinen, jotain muuta on keksittävä, jotta rakennus voisi pitkällä aikavälillä säilyä. Jotta omistajalla olisi intressi sijoittaa varoja rakennuksen korjaukseen ja ylläpitoon, olisi hyvä, jos käyttö olisi taloudellisesti tuottava, tai muuten vastaisi omistajan uusia tarpeita. 1860-luvulla rakennettu Qvidjan navetta on massiivitiilirakenteinen. Sidetiilet näkyvät seinässä tiilenpäinä (joita voi "lukea"). Navetta korjattiin ja muutettiin suunnitelmiemme mukaan hevostalliksi. Miten tiilinavetta voidaan muuttaa asuin- tai muuhun käyttöön? Jos navetan seinät ovat massiivista tiilimuurausta, rakennus saattaa olla näiltä osin helpostikin...

Lue lisää

Kivinavetan pelastaminen – osa 1

Suomen maaseudulla kohoaa iso määrä kivestä tai tiilestä muurattuja navettoja, jotka ovat usein maisemallisia merkkirakennuksia. Harva niistä on enää alkuperäisessä käytössään. Meillä on kokemusta navetoiden korjaamisesta ja uusiokäytöstä, ja tässä kirjoitussarjassamme avaamme näiden rakennusten ongelmia ja mahdollisuuksia. Kivinavetan historiaa Suomessa Kivinavetan historia alkaa Suomessa 1700-luvulta. Luonnonkivestä muurattujen navettojen rakenteena oli yleensä samankaltainen kuorimuuri kuin esimerkiksi Suomenlinnan bastioneissa. Vanhimpien tiilinavetoiden seinärakenteet ovat massiivisia tiilimuureja. Massiivinen tiilimuuri varaa lämpöä ja se kestää käytännössä ikuisesti, kunhan rakennus pidetään kunnossa. Uudemmat navetat, esimerkiksi...

Lue lisää

Miten sovittaa yhteen uusi ja vanha – osa 1

Korjaushankkeissa tulee usein rakennettavaksi uutta – milloin verantaa, milloin suurempaa laajennusta. Pienenkin lisäyksen kanssa pohdimme: saako uusi näkyä, pitääkö se piilottaa vai löytyykö vastaus tältä väliltä? Mikä on uuden ja vanhan arkkitehtoninen suhde? Kolmeosaisessa kirjoitussarjassamme käsittelemme asiaa omien suunnittelukohteidemme kautta. Aloitetaan yleisemmin, isosta kuvasta: kansainvälisistä restaurointiperiaatteista. Esimerkkinä kontrastoivasta uuden ja vanhan kohtaamisesta on Sveitsin Churissa sijaitseva Fine Arts Museum (Estudio Barozzi Veiga 2016). Sekä uusi että vanha arkkitehtuuri ovat korkealaatuisia. Kansainväliset restaurointiperiaatteet muutoksessa Keskustelu restaurointiperiaatteista alkoi Ranskassa 1800-luvulla, kun kiinnostus...

Lue lisää

Säilyttämisen hallintasuunnitelma – opas rakennusperinnön kestävään käyttöön

Mikä on Säilyttämisen hallintasuunnitelma eli SHS? Säilyttämisen hallintasuunnitelma (SHS) – englanniksi Conservation Management Plan (CMP) – on raportti, jossa tarkastellaan kohteen säilymisen edellytyksiä ja esitetään säilymisen toteutumiseksi tarvittavat periaatteet sekä toimintatavat. SHS:ssa tarkastellaan kohteen historiaa, nykytilannetta, arvoja ja säilyneisyyttä. Niiden perusteella muodostetaan periaatteita ja toimintatapoja kohteessa tehtävien muutosten ohjenuoraksi. SHS:n toimii kohteen säilyttämisen oppaana sekä hallinnan, käytön ja ylläpidon pitkän tähtäimen ohjeistuksena ja apuvälineenä. SHS palvelee myös silloin, kun tehdään päätöksiä kohteen suojelusta. Pasilan Konepajan Kokoonpanohallin ja Maalaamon kattoikkunat ovat...

Lue lisää

Rakennettua kulttuuriympäristöä inventoimassa

Rakennusperinnön, maisemien ja arkeologisen perinnön muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristöä on kaikki sellainen ympäristö, jossa näkyy ihmisen käden jälki. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointiraporteissa kaaviot ja kartat ovat tärkeitä, koska alueet ovat usein laajoja. Kuvassa ajoituskaavio, joka liittyy laatimaamme Rakennetun kulttuuriympäristön inventointiin koskien Joensuun Enon, Uimaharjun ja Ukkolan kaupunginosia sekä Niva-Ohvana -alueen kyläaluetta. Miksi kulttuuriympäristöä inventoidaan? Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi tuottaa tietoa rakennetun ympäristön suojelun tarpeisiin. Inventoinnin perusteella arvioidaan kohteen ominaispiirteiden kulttuurihistoriallinen merkitys. Rakennetun...

Lue lisää

Rakennusperinnön vaaliminen on valintoja – osa 1

Tässä kirjoituksessa hahmottelemme, millaisista valinnoista vanhan rakennetun miljöön autenttisuus muodostuu. Korjaaminen, muuttaminen ja uuden rakentaminen ovat täynnä pieniä ja suuria valintoja. Niitä tehdään niin suunnittelupöydällä kuin työmaalla. Yhdet valinnat perustuvat rakennuksen omistajan tarpeisiin ja toiveisiin, toiset rakennusvalvonnan, kaavoituksen tai museon ohjaukseen, kolmannet suunnittelijan osaamiseen ja mieltymyksiin. Rakentaminen on aina yhteistyötä, ja lopputulos on lukuisien muuttujien summa. Siksi pieniltäkin tuntuvilla valinnoilla voi olla suuri merkitys kokonaisuudessa. Yksi musta rivipeltikatto, kaksi eri ilmettä. Oikealla vanhempaa katetta, jossa näkyvät vaakasuuntaiset hakasaumat, ja pintakäsittely on mattapintainen – mahdollisesti...

Lue lisää

Ajatuksia rakentamisen kestävyydestä ennen ja nyt

Olitko ajatellut, että ”ennen vanhaan” rakentaminen oli aina kestävää ja asiat tehtiin kunnolla, vuosisatojen kestävyys mielessä? Aivan näin viisaita eivät esi-isät olleet. Esimerkiksi rakennusmestari Heikki Siikosen kirja ”Pienviljelijän rakennusoppi” vuodelta 1935 opastaa maaseudun pienviljelijöitä rakentamaan edullisesti ja omatoimisesti. Kirja on tarkoitettu uudisrakentamiseen, mutta se käsittelee myös vanhan korjaamista, jota kirjassa kutsutaan vanhojen rakennusten hyväksikäytöksi, joka käsitteenä hyvin kuvaa tekstin sisältöä. Rakentaminen ymmärretään välttämättömänä pahana osana liiketaloudellisesti tuottavaa maanviljelyä. Näkökulma on kaukana rakennussuojelusta. Heikki Siikonen: Pienviljelijän rakennusoppi 1941. Kirja alkaa...

Lue lisää

12 teesiä laadukkaaseen korjaamiseen – osa 1: Arkkitehtuuri

Korjausrakentamiselle voidaan ja on syytäkin asettaa laatukriteerejä. Nimitettäköön niitä tässä teeseiksi. Vain kriteerit asettamalla voidaan luotettavasti arvioida korjauksen onnistumista. Osittain kyse on samoista teeseistä kuin uudisrakentamisessakin. Yleensä korjaamisessa tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin monimutkaisempaa, vaikeampaa ja enemmän soveltavaa osaamista vaativaa – siis kiehtovaa ja myönteisellä tavalla haastavaa. Aloitamme sarjamme neljällä ensimmäisellä teesillä: arkkitehtoninen laatu, rakennushistoriallisten arvojen turvaaminen, toimivuus ja esteettömyys. Engelin suunnittelemaa ja Lohrmannin täydentämää Helsingin tuomiokirkkoa on korjattu lukuisia kertoja – välillä lateksimaalilla. Viimeisin kattava, Vilhelm Helanderin...

Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...

Lue lisää

Hirsitaloja ei uhkaa purkaminen vaan korjaaminen – osa 1

Maamme niukkenevaa hirsirakennuskantaa ei nykyään uhkaa purkaminen samassa mitassa kuin aiempina vuosikymmeninä. Isompi uhka on korjaaminen. Hirsirakennuksen korjaaminen on viisas kulttuuriteko, mutta vain silloin kun se tehdään oikein. Hyvää tarkoittava mutta ymmärtämätön korjaaminen saattaa johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Korjaushankkeella on yleensä useita tavoitteita, joista yksi tavallisimmista on energiatehokkuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. uusimalla vanhoja ikkunoita ja muita rakennusosia. Lopputulos on yleensä surullinen, mutta se on eri kirjoituksen aihe. Tässä yhteydessä käsittelemme yhtä hyvää ja yhtä huonoa menetelmää hirsitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Vaikka väärin korjaaminen on isoin uhka, eivät valitettavasti...

Lue lisää

Hirsitalon julkisivulaudoitus ei kaipaa tuulettamista

Perinteisesti julkisivuverhous on kiinnitetty suoraan hirsiseinään ilman tuuletusrakoa. Näin toimittu myös purutäytteisissä lautataloissa, esimerkiksi rintamamiestaloissa. Tällä on tavoiteltu vedon poistamista eli ilmatiiviyden lisäämistä. Laudoituksen alla on usein käytetty tuohta, tervapaperia tai rappausta samasta syystä. Toisinaan vanhassakin talossa tapaa alusrimoitusta, mutta kyseessä on yleensä ollut seinän oikaisu, ei tuulettaminen. Tuuletusrako alkoi yleistyä vasta 1960-luvulla. Silloin huomattiin, että muovimaalit estivät kosteuden haihtumisen ulospäin, ja seinät alkoivat lahota. Tuuletusraon avulla ongelma on ratkaistu: hirsirunko pysyy kuivana, vaikka verhous olisi tehty kestopressusta. Miksi siis vastustaa tuuletusraon...

Lue lisää

Vallisaari – luonto kaikille, kaikki luonnolle?

Vallisaari ja Kuninkaansaari, nuo yleisöltä suljetut Helsingin edustan linnoitussaaret, avautuivat yleisölle tänä keväänä. Olin vaikuttunut vierailustani. Luonto saarella on upeaa ja linnoitukset kulttuuriympäristöihin hurahtaneelle arkkitehdille herkkupaloja. Kallioketoja, kosteita tervaleppäkorpia ja upeita lahopuita, jotka tarjoavat kodin tuhansille eliöille. Huolenaiheita Ihastuksen lomassa heräsi myös huoli. Vaikka kulkua on rajoitettu ja polulla pitäisi pysyä, näkyi jo toukokuun alussa kasvillisuuden alkava kuluminen. Jäkälät murenivat pölyksi polkujen reunojen kallioilla. Tiheään sijoitetut käymälät eivät näyttäneet riittävän, sillä myös pensaikot toimivat piipahduspisteinä. Saari on rehevä jo nyt, mutta tällainen lannoitus johtaa...

Lue lisää

Miten sovittaa yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja energiatehokkuus?

Viime kuukausina on keskusteltu paljon rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Juulia Mikkola kiteytti ongelman Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan (14.11.2015): ylikorostamalla energiatehokkuutta, rakennamme kertakäyttörakennuksia, jotka joudutaan purkamaan niin pian että ne lisäävät ympäristökuormitusta sen sijaan että säästäisivät energiaa. Yleisesti hyväksytty tavoite kuitenkin on, että energiaa pitäisi säästää ja ilmastonmuutosta torjua. Miten tätä ristiriitaa tulisi lähestyä? Kestävällä rakentamisella ilmastonmuutosta vastaan Rakentaminen on isossa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa, joka on yksiselitteisen kannatettava tavoite. Rakentaminen ja korjaaminen ovat kuitenkin moniulotteisia kokonaisuuksia, joista...

Lue lisää

Ajatuksiamme meille merkityksellisistä ja arvokkaista asioista

Olemme tehneet pitkään töitä rakennetun kulttuuriperinnön, restauroinnin, kulttuurimaiseman, terveellisen rakennustavan ja haastavien uudisrakennusten parissa. Tietoa, ajatuksia ja käsityksiä on meille tänä aikana kerääntynyt runsaasti, ja joka päivä opimme uutta. Sen kaiken jakaminen suunnittelun lisäksi myös kirjoittamalla on alkanut tuntua välttämättömältä tavalta palvella Sinua, joka haluaisit punnittua ja asiantuntevaa tietoa. Monesti kiinnostuksemme kohdistuu asioihin ja suunnitteluratkaisuihin, joista voidaan perustellusti olla montaa mieltä. On myös luonnonlain kaltaisia tosiasioita, joiden totuudellisuudesta kiistelyn sijaan on hyvä keskittyä ymmärtämään niitä. Rakennusfysiikan lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, mitä mieltä...

Lue lisää