Pellavaöljymaali, maalien kuningas – osa 2: Maalaa oikein!

Kerroimme aiemmassa kirjoituksessamme perinteisen pellavaöljymaalin ominaisuuksista ja ainesosista. Nyt keskitymme siihen, mitä tulee huomioida maalaustyössä. Helppoa, kun sen osaa Perinteisellä pellavaöljymaalilla maalaaminen on vaativaa. Pellavaöljymaalilla onnistuminen edellyttää, että alusta on huolella puhdistettu tai alla oleva maali on samaa maalityyppiä ja kunnolla kiinni alustassa. Tällöin voi toki olla mahdollista vain elvyttää vanhaa maalia uuden maalauskierroksen sijaan. Maalaus on tehtävä jäykällä luonnonharjassiveltimellä ohuelti useaan kertaan, tiukkaan sivellen. Jos maalataan liian paksulti, öljymaali rypistyy eikä kuivu kunnolla. Nykymaaleja käyttävät maalarit ovat tottuneet helppouteen maaleja hankittaessa, sävytettäessä, maalattaessa ja...
Lue lisää

Pellavaöljymaali, maalien kuningas – osa 1: Ominaisuudet

Perinteisellä pellavaöljymaalilla on pitkä ja kunniakas historia puupintojen parhaana suojaajana ja kaunistajana. Historiasta kiinnostuneille voimme lämpimästi suositella arkkitehti Panu Kailan kirjoja, esimerkiksi Kevät toi maalarin – perinteinen ulkomaalaus (Jyväskylä 2007). Panun kirjoissa on historian lisäksi kattava kokoelma reseptejä ja muuta hyvää tietoa. Olemme kertoneet aiemmassa blogikirjoituksessamme, miksi suosimme perinteisiä maalityyppejä. Olemme myös kirjoittaneet lyhyen punavärin historiikin. Omia maalauskokeilujamme. Olemme testailleet öljymaalin kestävyyttä niin höylätyllä kuin sahatulla puupinnalla. Käytetty pigmentti vaikuttaa myös kestävyyteen. Pellavaöljymaalin ominaisuudet Pellavaöljymaali sisältää yksinkertaisimmillaan...
Lue lisää

Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne?

Hengittävä rakenne on yksi kiistellyimmistä ja väärinymmärretyimmistä ilmaisuista rakennusalalla. Tässä kirjoituksessa kerron, mistä on oikeasti kysymys – ja mistä ei. Kaiken takana on vesi. Aloitetaan perusteista. Veden kolme olomuotoa Vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä (jää), neste (vesi) ja kaasu (vesihöyry). Myös lumi on jäätä. Jää on ”kuivaa” ja näkyvää. Nestemäinen vesi on ”märkää” ja näkyvää. Kaasu on ”kuivaa” ja näkymätöntä. On huomattava, että yleiskielessä puhumme usein vesihöyrystä, kun tarkoitamme aerosolia. Esimerkiksi pilvet ja sumu ovat aerosolia, siis pieniä nestepisaroita ilmassa. Ne eivät ole vesihöyryä. Vesihöyryä ei voi nähdä. Se on ilman osakaasu, siis ikään kuin osa ilmaa. Kosteuskonvektio...
Lue lisää

Rakennushistoriaselvitys – talon elämäkerta

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mikä on rakennushistoriaselvitys eli RHS, ja mitä hyötyä siitä voi olla. Mikä on rakennushistoriaselvitys? Entä rakennushistoriallinen selvitys? Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan rakennuskohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Se on talon tarina helppolukuiseksi, havainnollistavaksi ja innostavaksi koottuna. Selvitykseen on koostettu arkisto- ja kenttätöiden perusteella oleellinen tieto rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä. Hyvä RHS antaa kokonaiskuvan rakennuksen vaiheista. Lisäksi rakennushistoriaselvitys kuvailee rakennuksen mahdollisimman objektiivisesti sen nykytilassa. Johtopäätökset kuten arvottaminen on selvästi erotettu omaksi osiokseen. Rakennushistoriaselvityksestä käytetään myös...
Lue lisää

Lyhyt punavärin historiikki

Punaiselle keittomaalille, jota tuttavallisemmin kutsutaan punamullaksi, värin antaa luontaisesti maaperässä esiintyvä rautaoksidi. Myös keltaista maa-ainesta voidaan liettää maaperästä punamullan tapaan ja polttaa siitä punaisen sävyisiä pigmenttejä. Suomessa ei maavärejä enää lietetä. Teknisiä rautaoksidivärejä valmistetaan raudantuotannon sivutuotteina. Tällaisia ovat esimerkiksi Ruotsista tuodut Falun kaivoksen punavärit. Punaväriä voidaan valmistaa myös synteettisesti. Maapigmentit ovat myrkyttömiä, mutta osa kemiallisesti valmistetuista punaisista pigmenteistä on erittäin myrkyllisiä. Keittomaalin ensi askeleet Traaniin, eli hylkeen tai valaan rasvaan sekoitettu punaväri oli Suomen vanhinta rakennusmaalia. Tällaisella maalilla saatettiin tehdä...
Lue lisää

Miksi perinteistä maalia?

Toimistomme suunnitelmissa käytämme ensisijaisesti vain perinteisiä maalityyppejä, kuten pellavaöljymaalia, keittomaalia, kalkkimaalia, liimamaalia ja temperamaalia. Miksi näin? Syitä on useita, ja ne kiertyvät toistensa ympärille. Pitkä käyttökokemus ja kaunis vanheneminen Tavoitteena on aina maalatun pinnan ja rakenteen rakennusfysikaalinen toimivuus, hyvä sisäilma, mahdollisimman vähäinen kemikaalikuorma, kaunis vanheneminen sekä pitkä käyttökokemus. Nyrkkisääntönä on, että uutuudet on tehty uusiin taloihin, mutta niissäkin vanha konsti voi olla parempi kuin pussillinen uusia. Erityisesti vanhoja taloja korjattaessa maalityypin valinnalla on merkitystä. Mitä muita syitä perinteisen maalien käyttämiseen on? Perinteiset maalit vanhenevat kauniisti...
Lue lisää