Hirsitalon siirtäminen – osa 2

Siirtäisinkö kokonaisena vai osina? Kirjoitussarjamme ensimmäisessä osassa käsittelimme hirsitalon siirtämistä muun muassa rakennuslupamenettelyn ja kustannusten kannalta. Tässä jälkimmäisessä osassa pohdimme, siirtääkö kokonaisena vai osina. Hirsitalon siirtäminen kokonaisena Hirsitalon siirtämisessä kokonaisena on sekä hyviä että huonoja puolia. Kokonaisena siirtäminen on periaatteessa nopein, helpoin ja halvin tapa toteuttaa siirto. Kokonaisena siirretty hirsitalo ei lähtökohtaisesti painu, mikä nopeuttaa rakennustöiden valmiiksi saattamista. Jotta siirto kokonaisena olisi mahdollinen, on tiettyjen ehtojen täytyttävä. Ensiksi, rakennuksen tulee olla riittävän hyvässä kunnossa. Jos hirsikehikossa on lahoja kohtia tai jos tilkkeissä on...

Lue lisää

Hirsitalon siirtäminen – osa 1

Siirtäisinkö talon? Hirsitalot ovat liikkuneet aina. Joskus pala taloa tai piharakennus on lähtenyt perinnön mukana toiselle tontille, ja joskus on tarvittu muuten vain tilaa uusille toiminnoille tai kasvavalle kaupungille. Runko on saatettu jo alun perin salvoa esimerkiksi järven jäällä, purkaa ja kasata uudelleen rakennuspaikalle. Uunitonta ulkorakennusta on saatettu siirtää jo ennen koneita lihasvoimin vain metreillä pihajärjestelyjen parantamiseksi. Pienemmät rakennukset siirtyvät edelleen helposti kokonaisina. Kohtuullisen yksinkertaista on myös hirsien numeroiminen, rungon purkaminen osiksi ja uudelleen kasaaminen sopivalle paikalle. Hirsitalojen siirtäminen on kautta aikojen ollut kiertotaloutta parhaimmillaan. Harvoin purettavan rakennuksen runko tai...

Lue lisää

Rakennusperinnön vaaliminen on valintoja – osa 2

Vaikutteita läheltä ja kauempaa Kautta aikojen rakennuskulttuuriin on kuulunut vaikutteiden saaminen läheltä ja kauempaa. Uutuudet tulivat ensimmäiseksi kartanoihin ja pappiloihin ja sieltä vähitellen kansan pariin. Rakentamisen käsityövaltaisuus ja kansanrakentamisen perinne jalostivat ulkomaiset esimerkit paikallisuudeksi ja omaleimaisuudeksi. Tuontitavaroita ja materiaaleja oli niukasti saatavilla, mikä johti käsityöstä syntyvään yksilöllisyyteen. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Helsingin Tuomiokirkon esikuvaksi on mainittu mm. Pietarissa sijaitseva Kazanin Jumalanäidin katedraali. Laajemmin tarkasteltuna esikuvia on löydettävissä Vatikaanin Pietarinkirkosta aina antiikkiin asti. Lopputulos on yhtä kaikki uniikki rakennustaiteellinen...

Lue lisää

Massiivirakenne on terveellinen, kestävä ja ekologinen

Mitä tarkoittaa massiivirakenne? Massiivirakenne on sellainen rakenne, jossa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston sanasto määrittelee sen näin: ”Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä. Massiivirakenteista puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä ulkoseinärakenteita. Ylä- ja alapohjien osalta tilanne on hieman toinen: ei ole yleensä mielekästä tehdä esimerkiksi yläpohjaa 60cm paksuna tiilirakenteena, koska kantavuus ei sitä edellytä, ja lämmöneristävyys voidaan turvallisesti toteuttaa luonnonmukaisen kevein eristein. Väliseinien osalta massiivisuus ei ole niin...

Lue lisää

Uutta vai vanhaa hirttä korjaukseen?

Hirsirakennuksia korjattaessa nousee usein esiin kysymys: pitääkö käyttää tuoreita vai kierrätettyjä hirsiä? Asiasta on erilaisia näkemyksiä. Kirjallisuudessa, esimerkiksi Museoviraston korjauskortistossa, yleensä suositellaan vanhojen hirsien käyttöä. Perusteluksi tavallisesti esitetään, että vanha hirsi on kuivaa eikä se enää elä tai kieroudu. Jotkut ovat huolissaan siitä, että tuoreet hirret kuljettaisivat mukanaan hyönteisiä, jotka siirtyisivät myös terveeseen runkoon. Kierrätyshirsien käyttäminen ei ole ongelmatonta Käytännön hirsikorjausprojektien yhteydessä olemme oppineet, että asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Vanhojen hirsien käyttämisessä on useita ongelmia, joista ehkä keskeisin on huono saatavuus. Joissain hankkeissa...

Lue lisää